Niiden takaisia

Jos en piiloutuisi sinulta...

Vaan näyttäisin minuuteni miellekartan
Haluaisitko ymmärtää niiden välimatkojen pituutta,
Vakavien kasvojen naurua, sen sävelen toistuvaa tahtia
Vakavoituisitko, jos näyttäisin sen revityn seinän,
Turvapaikan, vanhan sillan, siirrettyjen tavaroiden jättämät haalistuneet jäljet

Pysähtyisitkö hetkeksi odottamaan laskuvettä,
Jos kantaisin sinut sen ajatuksen toiselle puolelle
Odottaisitko tyhjällä kadulla valojen vaihtumista
Pitäisitkö silloin kädestä kiinni, nojaisitko vasten tuulta
Ja hymyilisit kanssani

Sulkisitko silmäsi sen polun varrella, joka peittyy katseisiin
Vaikenisitko siinä huoneessa, jonka seiniä kannattelee hiljaisuus
Voisinko näyttää sen universumin rytmin,
Sen seinillä olevat oudot sanat
Tulisitko kanssani katsomaan omenapuun kukkaa
Juuri ennen kuin tuuli varisuttaa sen pois

Kiipeäisitkö sen ruostuneen veräjän ylitse
Sen, jonka lukkoa ei henno särkeä
Kulkisitko niitä portaita pimeisiin huoneisiin
Ja itkisitkö siellä kanssani

Saisinko pitää sinusta lujasti kiinni
Sen risteyksen luona, jossa aina tuulee
Kuuntelisitko niitä sanoja, jotka kulkevat vain tuulen mukana,
Sanoja, joita kuiskataan
Pitäisitkö minut salaisuutena ja

...Antaisitko silloin löytää itsesi